Lapinlahti / Varpaisjärvi

 

 

 

 

Ruokosjärvi ja Rahanen

Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Ruokosjärvi sijaitsee Lapinlahden ja Nilsiän rajalla Reittiöllä. Järvelle pääsee kääntymällä Nilsiä-Varpaisjärvi-tieltä (577) Reittiöltä Jouhilahdentielle, mistä matkaa Ruokosjärvelle matkaa on neljä kilometriä. Lintuja pääsee parhaiten katselemaan Nilsiän puoleiselta rannalta, mutta se ei ole helppoa ranta-asutuksen ja pusikoiden vuoksi, vaikka rantaan muutamia teitä viekin. Ranta-asutuksen vuoksi tulee noudattaa erityistä huomaavaisuutta.

Rahanen puolestaan on noin kilometri Ruokosjärvestä etelään. Myös Rahaselle katselu on vaikeaa ranta-asutuksen ja ryteikköisyyden takia, mutta varsinkin keväällä varhaisimpia sula-alueita voi yrittää nähdä Reittiönharjun pysähdyspaikalta Nilsiäntieltä puoli kilometriä Reittiöltä pohjoiseenpäin. Järvillä käydessä kannattaa matkalla tutustua myös Reittiön peltojen lintuihin.

Ruokosjärven alueen pesimälinnustoon ovat ainakin aikaisemmin kuuluneet kaikki perusvesilintumme heinätavia ja punasotkaa myöten, sekä mm. nuolihaukka, nokikana, pikkulokki, naurulokki, kalatiira ja pikkutikka. Pesimäaikaan on tavattu myös luhtakana, luhtahuitti, kaulushaikara ja ruisrääkkä sekä keväällä vesipääsky, punajalkaviklo, mustaviklo ja pikkusieppo. Eniten lintuja näkee huhti-toukokuussa. Muutamina talvina Ruokosen pohjoispäässä olevan Ruokosjoen suulla on tavattu koskikaroja.

Hangasssuo

Varpaisjärven taajamasta Nilsiään menevän tien 577 varrelle jää Hangassuon suoalue. Suolle näkee suoraan tieltä, koska tie kulkee sen pohjoispään halki.

Hangassuolla pesivät mm. tavi, laulujoutsen, liro, valkoviklo, naurulokki, pikkulokki, kalalokki, kalatiira, kuovi, kurki, metso, pohjansirkku, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Näkyvimpiä lintuja ovat viime vuosina olleet suolammella pesivät nauru- ja pikkulokit, jotka erottuvat helposti suon halkaisevalle tielle saakka. Myös suokukko on tavattu pesimäaikaan.

Jäteveden puhdistamo ja Kuoliosaari

Varpaisjärven jätevedenpuhdistamo sijaitsee hautausmaan vieressä, sen itäpuolella. Puhdistamolle pääsee kirkonkylällä Rautavaaralle päin ajettaessa kääntymällä heti hautausmaan jälkeen oikealle Puhdistamontielle ja ajamalla tien alas. Paikalla on hieman vuodesta ja tilanteesta riippuen mm. lammikoita ja pensaikoita sekä Varpasenjärven rantaluhtia. Samassa yhteydessä on myös pieni Kuoliosaaren luonnonsuojelualue, missä on vanhoja sekametsiä ja rantapensaikoita. Kuoliosaaren pääsee helpoiten sen eteläpuolelta Veteraanitien
varresta lähtevää huomaamatonta polkua pitkin.

Puhdistamolla on muuttoaikaan tavattu mm. suo- ja lapinsirri, vesipääsky sekä harvinaisimpana lajina rantakurvi. Pesimäaikaan taas on tavattu mustakurkku-uikku ja pikkutylli. Kuoliosaaressa on puolestaan tavattu mm. pikku- ja pohjantikka.

Sopenjärvi, Jokijärvi, Alajärvi ja Urimolahti

Otsikossa luetellut järvet muodostavat ketjun, joka kulkee Varpaisjärven kirkonkylän eteläpuolelta itäänpäin Urimolahteen laskevaa jokivartta pitkin. Ketjua ympäröi paikoin komea kulttuurimaisema ja pellot. Sopenjärvi on Nilsiään vievän tien (577) länsipuolella, Jokijärvi puolestaan Urimolahteen vievän Ruukintien pohjoispuolella ja Alajärvi ko. tien eteläpuolella.

Kaikille järville syntyy sulapaikkoja jo varsin varhain ne yhdistävän jokiketjun vuoksi. Sopenjärvelle näkee parhaiten järven länsipuolelta Sopentauksen tien varrelta, mutta sen lisäksi myös järven itäpuolinen peltoaukea kannattaa aina tarkastaa Nilsiäntien varresta. Muuttoa voi seurata vanhan sorakuopan reunalta järven pohjoispuolelta, mistä aukeaa näkymä etelän ja idän puoleisiin ilmansuuntiin. Jokijärvelle sekä sitä ympäröiville pelloille puolestaan kannattaa katsella järveä ympäröiviltä teiltä erityisesti itä- ja pohjoispuolelta. Niemenjoen sillalla kannattaa pysähtyä talvellakin koskikarojen toivossa. Alajärvelle on hieman hankala nähdä, mutta Urimolahteen vievältä tieltä kannattaa yrittää. Urimolahdelle puolestaan näkee hyvin paikalliselta venerannalta.

Järvien linnusto on parhaimmillaan muuttoaikaan. Pesimälinnustoon kuuluvat mm. haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, nokikana, tuulihaukka ja nuolihaukka. Muuttoaikaan vesilintuja on selvästi runsaammin ja useampia lajeja samoin kuin kahlaajiakin. Rantametsistä ja pensaikoista voi kuulua pikkutikan, satakielen tai pensassirkkalinnun laulua/ääniä.Sopenjärven - Jokijärven alueella on tavattu myös harvinaisuuksia, kuten harmaasorsa, merihanhi, lampiviklo, kuovisirri, heinäkurppa ja tunturikiuru.

Sopentaus

Sopenjärven staijauspaikka
Niemenjoen silta

Alajärvi

Urimolahti

Korpinen ja Porkkalan pellot

Korpisen kylä sijaitsee kunnan pohjoisosissa, maanteitse matkaa kertyy kirkonkylältä noin 20 kilometriä. Korpisen ja viereisen Porkkalan alueella on varsin laajoja peltoja. Niillä voikin tavata erilaisia peltolintuja pitkin vuotta.

Keväällä ensimmäiset sulat syntyvät Korpiselle varsin varhain, ja ensimmäisiä kevätmuuttajia kannattaa etsiä näistä sulista. Retkeily alueella on varsin vähäistä, mutta havainnoista mainittakoon naakan pesiminen alueella sekä kesäiset meriharakat, viitakerttuset ja ruisrääkät. Keväthavaintoja on tehty mm. uivelosta sekä kanadan- ja tundrahanhesta.

Suokukot Itälammella elokuussa 2010. Kuva Jukka Tuovinen.
Tielle näkyvällä Itälammella viihtyvät myös kevään ja syksyn muuttolinnut. Kuvassa suokukot elokuusssa 2010. Kuva Jukka Tuovinen.

Lintuja voi yleensä havainnoida helposti suoraan teiltä käsin. Rautavaarantien varressa olevien peltojen lisäksi Korpisella kannattaa liikkua myös mm. Siikakoskentien, Itärannantien ja Paasikoskentien varressa. Korpiselle etelästä tultaessa kannattaa pysähtyä myös Pieni-Jumisen kohdalla, järvellä on tavattu mm. kaulushaikara.

Älänne ja Multasuo

Myös sääksi pesii Älänteen tuntumassa. Jukka Tuovinen.Älänteen järvi sekä siihen liittyvät suot, metsät ja Tiilikanjoki sijaitsevat Rautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla. Älänne on karu, rantojensuojeluohjelmassa suojeltu järvi, jolla on muun muassa hiekkarantoja ja harjumänniköitä. Järven ympäristössä on myös useita soita, joista Multasuo on Varpaisjärven paras lintusuo.

Älänteen lintulajisto on karujen järvien ja soiden lajistoa, esimerkiksi kuikka, pikkukuovi ja kapustarinta pesivät alueella. Tiilikanjoelta on myös syksyinen havainto virtavästäräkistä. Alueella voi liikkua järven länsipuolisia metsäteitä pitkin ja alueen eteläpuolella on Tiilikanjokivarressa kiertelevä Huuhkajan luontopolku valitettavan avarine metsämaisemineen.

Sivu päivitetty: 17.01.2012