Lapinjärvien alue
Lapinjärvien alue on IBA / Natura-aluetta, johon kuuluu lintujärviä ja ympäristön peltoaukeita. IBA on lyhenne englannin kielisistä sanoista ja tarkoittaa kansainvälisesti tärkeää lintualuetta.
Alueen parhaat havainnot: mustahaikara, kapustahaikara, kiljukotka, kuningasmerikotka, neitokurki, amerikanhaapana, kuningaskalastaja, ja mustapyrstökuirin pesintä.
Muuton aikana tornilta nähtävään lajistoon kuuluvat mm. metsähanhi, kurki, kahlaajat, sorsat ja petolinnut. Pesivinä tavataan mm. kaulushaikara, luhtahuitti, ruisrääkkä ja ruskosuohaukka. Myös harmaasorsa on pesinyt alueella pari kertaa. Alueella voi seurata keväisin ja syksyisin vilkasta petolintumuuttoa, jopa maa- ja merikotkia on havaittu säännöllisesti. Syksyisin alueelle kertyy suuria parvia kottaraisia, pääskyjä ja kurkia.
Kinnulanlahden torni sijaitsee n. 50 m kantatien 77 (Siilinjärvi–Viitasaari) koillispuolella hieman Pulkonkosken risteyksen itäpuolella. Parkkipaikka on Lintutorni-viitan kohdalla. Tornin alapuolella Pienen Lapinjärven rannalla on tarkkailupiilo, jonne johtaa viitoitettu polku tornilta. Loppumatka aivan rantaviivassa sijaitsevalle piilolle kuljetaan lauta-aidan suojassa.
Torni on hieman liian kaukana järvestä, mutta sieltä saa hyvän yleiskuvan alueesta. Tornin alapuolella rannassa sijaitseva tarkkailupiilo, joka tunnetaan nimellä "Muaningan kiasma". Piilo on hyvin katettu 8 x 1,5 m katseluaukoin varustettu suojainen tila. Tornin lähellä on huoltoasema palveluineen.
Lapinjärviä ympäröivät pellot tulvalammikkoineen keräävät keväisin huikean määrän hanhia, sorsalintuja ja kahlaajia. Peltoja ja järveä voi katsella järvet kiertävältä Alapitkäntieltä ja pikkutieltä, jonka varrelta löytyy keväällä 2001 rakennettu n. 2 m korkea Lapinrannan lava. Lavan alapuolella on useina keväinä ollut hyviä tulvapeltoja, missä metsähanhet, sorsalinnut ja kahlaajat kerääntyvät. Myös pikkulinnut suosivat tulvan reunoja. Parhaat havainnot ovat amerikanhaapana, lyhytnokkahanhi ja sepelrastas.
Perinteisiä tarkkailupaikkoja tien varrella ovat myös Pappalan kuivurin seutu, joka kerää pikkulintuja ja Vesajoki, jonka rannoilla löytyy myös keväisiä tulvia vesilintuineen ja kahlaajineen.
HUOMIOI autolla retkeillessäsi muun liikenteen sujuminen ja traktoreiden esteetön kulku pelloille!
Keskimmäinen
Maaningan ja Siilinjärven rajalla sijaitsee rehevä Keskimmäisen järvi. Järveä voi katsella ympäröivien peltojen takaa tieltä käsin.
Parhaimmillaan järvi on jäiden sulaessa purojen suilta, jolloin sinne kerääntyy suuri joukko vesilintuja. Järvellä levähtää myös hanhia, kurkia ja kahlaajia.Yölaulajista alueella tavataan mm. kaulushaikaraa, luhtahuittia ja ruisrääkkää sekä petolinnuista ruskosuohaukkoja.
Keskimmäinen on myös kylän nimi, jonka peltoja voi tarkastella vaikkapa Peräsuontien varrelta. Peltojen yli kulkee petolinnuista erityisesti piekanoiden muuttolinja ja pikkulinnuista peipot ja järripeipot, jotka keväin syksyin kuhisevat peltojen liepeillä.
Hämeenlahti
Hämeenlahti on Onkiveden rehevöitynyt eteläpää, jonne lähtee tie Kinnulanlahden koulun kohdalta. Lahden lintuja voi havainnoida sitä ympäröiviltä pelloilta.
Hämeenlahdella voi nähdä vesilintuja, kerran on tavattu virtavästäräkki ja rytikerttunen.
Mustavirta ja Ruokovirta
Mustavirran ja Ruokovirran maaliskuussa aukeavat sulat tekevät niistä hyviä varhaiskevään retkikohteita.
Mustavirta sijaitsee Kinnulanlahdesta viisi kilometriä Pulkonkoskentietä (5571) länteen. Virran lintuja voi havainnoida virran ylittävän komean sillan juurelta Hussolansaaressa, muinaisen Tavinsalmen emopitäjän kuninkaankartanon mailla. Rantaan menevän tien varren pelloilla (kuva) lepäilee keväisin hanhia ja kahlaajia, peltojen takana on ruokaisa ruovikko sorsille ja syyspuolen harmaahaikaroille. Sillan pohjoispuolella on laidunmetsä, jossa on lahopuista koivikkoa tikkalinnuille.
Virrat ovat parhaimmillaan maaliskuun lopulta huhtikuulle, jolloin sulassa tavataan mm. uiveloita, tukkasotkia ja monia muita vesilintuja. Mustavirran ruoikoissa elelee lintuja myös kesäisin, mm. kaulushaikara puhaltelee siellä ja satakieli laulelee rantaviidassa. Parhaat havainnot ovat jalohaikara, kuningaskalastaja ja pikku-uikku.
Mustavirralle Kinnulanlahdesta menevän tien varrella avautuvat Tavinniemen pellot, joilla lepäilee paljon lintuja muuttoaikaan huhtikuussa ja syyskuussa.
Hussolansaari rajoittuu itäpuolella siihen varsinaiseen Tavinsalmeen. Tavinsalmi ja siitä kaakkoon lähtevä Ylä-Ruokovesi (kuva), osa Iisalmen reittivesistöä, on myös virtainen ja aukeaa varhain keväällä kooten näin muuttavia vesi- ja lokkilintuja. Järveä voi katsella Tavinsalmentieltä (lähtee kaakkoon Pulkonkoskentieltä heti Mustavirran jälkeen).
Tie päättyy Pienen ja Suuren Ruokoveden väliselle Ruokovirralle, paikalle, joka on osa vesistöreitin kanavahistoriaa Suomen sodan muistomerkkeineen. Järviä voi havainnoida kanavien väliseltä saarelta niin etelään kuin pohjoiseenkin. Vanhan kanavan yli vie kävelysilta.
Virran eteläpäässä tavataan keväisin komeita kuikkaparvia, tukkakoskeloita ja härkälintuja. Pohjoispäässä voi tavata myös syksyn ja alkutalven myöhästelijöitä kuten pilkkasiipiä ja mustalintuja.
Patalahti ja Patajärvi
Alueella on 3 lintutornia:
Ajo-ohje: Ajetaan kantatietä 77 (Siilinjärvi–Viitasaari). Torni on Maaningan kuohuvalta Viannankoskelta 500 m jälkeen tien pohjoispuolella. Lintutorni-viitan kohdalla on p-paikka.
Itäpuolella kunnostettu Vanha torni, kävelymatkaa n. 400 m
Itäpuolen uusi torni, kävelymatkaa n. 1 km (ohi vanhan tornin)
Länsipuolen hulppea ja korkea torni, kävelymatkaa n. 1 km.
Patalahden Natura / IBA-alue on laaja ruovikkoinen järvenlahti, jota on kunnostettu veden pinnan nostolla ja ruoppaamalla.
Patalahden ympäri kulkee n. 5 km pitkä polku, jonka silloilta voi myös havainnoida linnustoa.
Parhaat havainnot: viiksitimali (n. 15 loka-marraskuussa 1999), jalohaikara, arosuohaukka harmaasorsa,
Lajistoon kuuluvat mm. kaulushaikara, harmaasorsa, rusko- ja sinisuohaukka, suopöllö, laulujoutsen, kurki ja sorsalinnut. Muuttoaikaan alueella levähtää kahlaajia. Kesällä Patalahdella voi kuulla luhtahuitin ja jopa luhtakanan ja rytikerttusen.
Lahden N-puolelta Patajärven ja Patalahden välitse kulkevalta tieltä voi katsella yläpuolista Patajärveä. Tielle näkyvän puron suulle aukeaa aikaisin keväällä sulapaikka, joka houkuttelee näyttävän valikoiman vesilintuja ja kahlaajia, jopa kaulushaikara on usein näkysällä. Patajärven rantamilta löytyy myös tulvapeltoja, joilla levähtää keväisin mm. hanhia ja kurkia.
Viannankoski
Viannankosken kautta laskevat vedet Onkivedestä Maaninkajärveen. Suuri uoma on sula läpi talven.
Viannankosken yli kulkee kantatie 77 hiukan Ahkiolahden kanavalta länteen. Sillan luona on parkkipaikka, jolle voi jättää auton ja katsella virtaa sillalta käsin. Viannan vanha kanava virran koillispuolella on viehättävä paikka ja järven ruovikoineen näkee sieltä paremmin.
Viannankoskella talvehtii koskikaroja ja joskus jokunen vesilintu. Siellä on nähty mm. sinisorsa, allihaahka ja ristisorsa. Keväällä sula aukeaa nopeasti ja jään reunoilla lepäilee lukuisasti lintuja, joskus jopa hanhia. Vakiolintuja ovat lokit, vesilinnut ja kuovit.
Korkeakoski
Korkeakoski on itse asiassa matkailunähtävyys, ei niinkään lintupaikka. Kosken uurtamassa laaksossa kasvaa kuitenkin vanhaa metsää, jossa voi nähdä vaikkapa puukiipijän, pikkusiepon tai pohjantikan. Koskelle on opastus kantatieltä 77 Tuovilanlahden kohdilta. Alueella kiertelee myös luontopolku. Kosken vedet jatkavat Tuovilanlahteen, jossa kylän raitin vieressä kulkeva puro pysyy usein sulana talvellakin. Tuovilanlahden satama on viehättävä taukopaikka vaikkapa eväitten syöntiin.
Pohjois-Haatala ja Haatala
Maaninkajärven, siis vesistön, itäpuolella kulkevan tien varrelta löytyy myös laajoja peltoaukeita. Lintuharrastajilla onkin parhaaseen muuttoaikaan usein tapana kiertää Maaninkajärvi, jolloin matkan varrelta löytyvät Lapinjärvet, Vianta, Patalahti, Haatalat, Tavinsalmi ja Mustajärvi. Reitti on suosittu myös yölaulajaretkillä.
Pohjois-Haatalan kumpuilevia peltoja on mukava katsella Pieni-Maaninkajärven tien risteyksestä, mistä on laajat näkymät. Peltojen päällä näkee usein petolintuja kuten tuuli- ja sinisuohaukkoja, alaville kohdille taas kerääntyvät kurjet ja joutsenet.
Haatalan peltoja kannattaa katsella monestakin kohtaa, yksi parhaita on linkin Kuoppaharju, jonka pelloilla levähtää keväisin mm. kapustarintoja, töyhtöhyyppiä ja pulmusia.
Maaninkajärven kylä
Pieni-Maaninkajärven tie tekee mukavan lenkin Haataloiden itäpuolelle Maaninkajärven kylään, mistä löytyy myös alavia, laakeita peltoaukeita. Niiltä löytyy paitsi huikea määrä valkeita rehupaaleja, myös kurkia, joutsenia ja petolintuja.
