Konnuskosket- Konnuslahti
Konnuskosket sijaitsevat Koiruksen eteläpäässä, 7 km kirkonkylältä pohjoiseen. Konnuksentielle käännytään taajaman pohjoislaidalta Heinävedentieltä. P-paikka löytyy Konnuksen kanavan rannasta. Koskialueella on kolme kanavaa, myllypaikan jäänteet ja laavu, jonne johtavat pitkospuut.
Konnuslahden muutontarkkailuun houkuttava silta ja peltolinnuston tarkkailuun otollinen Konnuslahden kylä sijaitsevat linnuntietä noin 6 km koskilta itään. Sillalle pääsee kääntymällä Heinävedentieltä Vehmersalmentielle.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Konnuksen kanava-alue edustaa Leppävirran parhaita ja helpoiten saavutettavia kevätmuuton seurantapaikkoja. Alueelle kertyy vesi- ja rantalintujen ohella petolintuja ja tikkoja sekä varhaisia hyönteissyöjiä koskikorentopeijaisiin.
Konnuksen alueelta löytyy aika ajoin mielenkiintoisia erikoisuuksia, kuten pikku-uikku, merimetso, harmaahaikara, allihaahka, mustalintu, merikotka, pikkukajava, lehtopöllö ja virtavästäräkki. Talvisin alueelle kerääntyy koskikaroja ja niiden seurana sukeltelee saukkoja ja minkkejä.
Kanava-alueella on useana vuonna pesinyt viirupöllöpariskunta, joka suhtautuu varsin luottavaisesti ihmisiin. Pöllönpoikaset on silti syytä ohittaa nopeasti.
Paukarlahti-Pykäri
Paukarlahden ja Pykärin maisemakylät
sijaitsevat Koiruksen länsirannalla, viitostien varrella lähellä Kuopion rajaa. Parhaat ja helpoimmin saavutettavat näköalapaikat järvelle avautuvat:
Pykärinkylän Valkamantien venerannasta,
Hyvärilänniemen uimarannasta,
Hyvärilänniementieltä Reinikkalansaareen johtavalta Siltasalmelta
ja Paukarlahden kylän uimarannasta.
Paukarlahden rantakylä edustaa valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemakyliä. Rehevillä ruovikkolahdilla pesii Leppävirran kunnan monipuolisin vesi- ja rantalinnusto joutsenineen, kurkineen, nauru- ja pikkulokkeineen. Härkälintukanta on maakunnan vahvimpia. Alueella viihtyvät myös petolinnut, perinteiset peltolinnut ja yölaulajat.
Alueelta on havaittu mm. kaulushaikara, heinätavi, lapasorsa, puna- ja tukkasotka, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, valkoviklo, liro, huuhkaja, lehto-, suo-, sarvi- ja viirupöllö, pikkutikka, harjalintu (kerran), pensas- ja viitasirkkalintu, luhta- ja viitakerttunen, pikkusieppo sekä pähkinähakki, jota houkuttavat kylän sembramännyt ja lehtikuuset.
Länsi-Saamainen
Länsi-Saamaisen kylä sijaitsee Koiruksen ja Saamaisen järven välisellä kannaksella lähellä Kuopion rajaa. Alueelle pääsee pohjoisesta kääntymällä Puutossalmen lossilta tultaessa noin 4 km:n jälkeen oikealle Länsi-Saamaisentielle tai etelästä Heinävedentieltä tultaessa kääntymällä Vehmersalmentielle ja 6 km:n päästä Länsi-Saamaisentielle.
Helpoimmat havainnointipaikat sijaitsevat:
Länsi-Saamaisentiellä Koivurannan pellonreunan levikkeellä,
Ruokolahdentiellä Hessukanniemessä ja Itä-Saamaiseen johtavan Piispalantien varrella Pieni-Saamaisen Turakanlahdella.
Seudun vetovoima perustuu luonnon monimuotoisuuteen; rinnepellot sulavat varhain, alueella on paljon reheviä järvenlahtia ja vehmaita lehtosaaria. Alueella on monipuolinen pelto-, vesi- ja rantalinnusto joutsenineen, kurkineen, kuoveineen, töyhtöhyyppineen, nauru- ja pikkulokkeineen. Lisäksi alueella voi havainnoida petolintuja, tikkoja ja yölaulajia.
Seudulta on havaittu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, ruisrääkkä, suopöllö, käenpiika, pikkutikka, valkoselkätikka, pensassirkkalintu, luhtakerttunen, rytikerttunen, iso- ja pikkulepinkäinen, kuhankeittäjä ja pyrstötiainen (poikueita).
Soinilansalmi-Kurjala-Horsmalahti-Suvasvesi
Soinilansalmi-Kurjala-Horsmalahti -maisemareitti sijaitsee kirkasvetisen Suvasveden länsirannalla. Alueelle pääsee ajamalla Heinävedentietä 27 km kirkonkylältä itään ja kääntymällä heti koulun jälkeen pohjoiseen Soinilansalmentielle.
Soinilansalmen Pöljänsalmen levikkeelle voi leiriytyäkin.
Kurjalan kylältä 5 km Kurjalanrannantietä pohjoiseen sijaitsee Horsmalahden veneranta.
Kiireettömän retkeilijän kannattaa tehdä pistoja myös Kurjalan kylältä kaakkoon, Kolarinpellon ja Kolarinsaaren teille.
Maantiereitti tarjoaa mahdollisuudet yölaulajien kuunteluun sekä pelto-, lehto- ja ranta- lintujen havainnointiin hulppeissa maisemissa, jollaisia avautuu Soinilansalmelta, Kurjalan kylältä, Haalanmäeltä ja Horsmalahdelta.
Suvasveden saaristolinnustoa edustavat kuikka, kaakkuri, kalasääski, jalohaukat, selkälokki ja uudistulokkaana merimetso. Rannoilla pesivät härkälinnut, joutsenet, kurjet, hiirihaukat, kuhankeittäjät ja pyrstötiaiset. Kurjalan kylällä musisoivat viitakerttuset ja Kolarinpellontien pohjoispään harmaaleppä-kotkansiipilehdossa mustapääkertut.
Mustinmäki-Orinoro
Mustinmäen maisemakylä sijaitsee 16 km kirkonkylältä itään, Heinävedentieltä pohjoiseen erkanevan Mustinmäentien varressa. Mustinmäentieltä voi palata Heinävedentielle jatkamalla Mustinmäentietä pohjoiseen Karvonkankaantielle. Käänny seuraavasta risteyksestä vasemmalle Kurjalanrannantielle ja taas vasemmalle Vehmersalmentielle. Mustinmäen mäkikylä edustaa valtakunnallisesti arvokkaita maisemakyliä. Kylän koululta on yhteys Orinoron rotkolaaksoon, kuvatauluin opastetulle luontopolulle. Orinorolle on opastus myös Orkomäentien kohdalta Heinävedentieltä.
Mustinmäen ja Lapin kylillä on otolliset mahdollisuudet yökuunteluun sekä peltolintujen, lehtolintujen ja vanhan metsän lajien havainnointiin. Alueelta on havaittu mm. ruisrääkkä, viiriäinen, kultarinta, satakieli, viitakerttunen, mustapääkerttu, pikkusieppo, pyrstötiainen, pikkuvarpunen ja pähkinähakki.
Orinoron seudulla näkee usein palokärjen, haukkoja ja isoja pöllöjä. Karvonkankaan sorakuopalla pesii törmäpääskyjä.
Sorsakoski-Sorsavesi
Sorsakoski sijaitsee pohjoisesta tultaessa juuri ennen kirkonkylää länteen erkanevan Koskentien varrella, 7 km:n ajomatkan päässä viitostieltä. Kylä on levittäytynyt Sorsaveden ja Osmajärven välisen kanavan ympärille.
Kannattaa kierrellä Välimereltä Kuukonniemen uimarannalle sekä Osmajärven puolella kanavan alapuoliselta rehevältä Kuurinlahdelta Liisalan sillalle.
Sorsakosken kylä edustaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta tehdasmiljöötä, jossa on säilynyt luonnon kannalta monimuotoisia työläisasuntoalueita tuuheine puutarhoineen. Alue sopii pikkuharvinaisuuksien etsimiseen etenkin syys- ja talviaikaan, jolloin kanaville tulee koskikaroja.
Alueelta havaittuja erikoisuuksia ovat mm. pikku-uikku, alli, morsiosorsa, mandariinisorsa, harmaapäätikka, lapintiainen ja pähkinänakkeli. Pikkuvarpuset ruokailevat pihoilla, tiklit joutoalueiden takiaiskasvustoilla, pikkutikat ja pyrstötiaiset rantakoivikoissa.
Kuukonniemen venerannasta pääsee kirkasvetiselle Sorsavedelle, jonka erämaista linnustoa edustavat mm. kuikka, kaakkuri, kalasääski, jalohaukat, hiiri- ja mehiläishaukka, viirupöllö, varpuspöllö, selkälokki, palokärki, käenpiika ja pikkusieppo.
Riikinneva
Riikinnevan kaatopaikka sijaitsee Varkauden rajalla Leppävirran puolella. Riikinnevantielle pääsee Varkaudentieltä, jolle on opastus viitostieltä Varkaudesta ja Sorsakosken eteläpuolelta Leppävirralta. Kaatopaikan yllä leijuvia lokkeja ja varislintuja sekä latvuksiin aamuisin kokoontuvia teeriä ja pyitä voi tähyillä ympäröiviltä kukkuloilta, mutta aitiopaikalle pääsee vaivattomimmin tuomalla jätekuorman mukanaan.
Riikinneva on parhaimmillaan kevättalvella, jolloin voi kuulla huuhkajan, viirupöllön, helmipöllön tai varpuspöllön huutoa. Kevätmuuton aikaan jätekasoilla käy mm. aikaisia kiuruja, kottaraisia ja hemppoja, jotka puolestaan vetävät alueelle haukkoja. Kaatopaikalla on tikkoja, korppeja ja lapinharakoita houkuttavia keloja. Onnekas voi nähdä kaakkurin viilettävän pesälammelleen. Hyvinä pihlajanmarjasyksyinä taimikoilla ruokailee taviokuurnia.
Museotie
Museotie on 2,4 km:n pituinen, viitostien suuntainen soratieosuus, jolle kannattaa poiketa alkukesästä yölaulajien kuunteluretkellä. Museotielle pääsee kirkonkylän kohdalta liikenneympyrästä.
Tien varressa on monimuotoista lintuja ja lintuharrastajia kiehtovaa luontoa: peltoja, niittyjä, lehtoja, vanhaa metsää, vanhaa omakotiasutusta ja autiotiloja villiintyneine puutarhoineen. Tien pohjoispäässä on kenties Pohjois-Savon parhaimmistoa edustava mustapääkerttukeskus. Kertut ja kerttuset pesivät aivan mökkien pihapensaissa. Tien varsilla vilahtaa usein tikkoja, haukkoja ja pöllöjä.
Tien varresta on havaittu mm. kaikki tikkalajit, ruisrääkkä, satakieli, pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, luhta- ja viitakerttunen, kultarinta, pikkukultarinta (kerran), idänuunilintu, pikkusieppo, pyrstötiainen, kuhankeittäjä ja pikkulepinkäinen.
Rengontie
Rengontie on viitostien suuntainen metsäautotie, jolle kannattaa poiketa kevättalvella pöllöjen kuunteluretkellä. Kuopiosta tullessa käännytään Kotalahdentielle ja puolen kilometrin päästä vasemmalle Rengontielle. Rengontie yhtyy eteläpäässä Sorsakoskelta tulevaan Koskentiehen, jota pitkin pääsee takaisin viitostielle.
Otollisia kuuntelukohtia ovat Levärannantien risteys Heinäjärvellä ja Pasalanmäen seutu, jossa on havaittu mm. hiiripöllö. Parhaimmillaan on kuultu useita helmipöllöjä, pari viirupöllöä ja lapinpöllö. Helmipöllö puputtaa tien varressa kehnompinakin myyrävuosina.
