Hetejärvi
Keitele Hetejärvi: tornit Saunaniemi ja Kallioniemi
Maakunnan parhaat tornit löytyvät Hetejärven rannoilta.
Ympäristö: Hetejärvi on rauhaisan erämainen, huippuvarusteltu ja laadukas lintujärvi kaukana Savon ja syrjäisen Länsi-Suomen läänin rajasaloilla. Rannoilla ei tönötä kesämökkejä vieri vieressä eikä Viitasaarentien liikenteen melu kanna järvelle asti. ”Tavanomaisesta” lintujärvestä poiketen Hetejärveltä puuttuvat ruovikot lähes tyystin. Keskikesään mennessä järven kattaa lähes kävelijän kantava järvikortematto Avovesi on sokkeloisena alueena järven keskiosassa, erillisissä lampareissa järven etelä- ja kaakkoisosissa sekä luoteeseen pistävässä Harjaslahdessa.
Parhaat havainnot: valkosiipitiira 2006, harmaasorsa, vesipääsky
Toukokuun alussa järveltä löytyy koko vesilintujen kirjo hanhineen, nauru- ja pikkulokkikolonia, kahlaajia, kurkia ja petolintuja.
Pesimälajina mielenkiintoisin on mustakurkku-uikku vuosittain n. 20 parin voimin sekä kurjet. Petolinnuista näkemistakuun voi antaa ruskosuohaukalle ja elokuussa nuolihaukalle.
Saunaniemen torni on järven itäpuolella ja näin ollen parempi aamuretkikohde.
Ajo-ohje: Tieltä no 77 Keiteleen kirkonkylältä Viitasaaren suuntaan n. 3,4 km, mistä käännytään Koutajärvelle vievälle tielle. Tietä ajetaan, kunnes oikealla puolella on hoitokoti. Heti sen jälkeen oikealla p-paikka, mistä opastus tornille. Seuraa tarkasti viittoja, jotta osut pitkospuille. Kävelymatkaa tulee n. 1,3 km kauniin suon ja puromaiseman yli.
Tornin luona on nuotiopaikka ja tornissa on turvallinen pohjakerros vaikkapa lasten oleiluun.
Kallioniemen torni on järven länsipuolella ja sopii paremmin iltavalossa katseluun.
Ajo-ohje: Tieltä no Keiteleen kirkonkylältä Viitasaaren suuntaan n. 3,4 km, mistä käännytään Koutajärvelle vievälle tielle. Isommalta tieltä käännytään Koutajärven lahden kohdalta hieman ennen Tenholan taloa oikealle, jota ajetaan, kunnes tullaan lintutornin viitalle ja p-paikalle. Tornille on kävelymatkaa n. 1,3 km monipuolisen metsämaiseman läpi.
Myös tältä tornilta löytyy mukava pohjakerros pöytineen.
Lappasuo
Lappasuo sijaitsee kirkonkylältä n. 12 kilometriä kaakkoon. Alue on Vapo:n turvetuontantoaluetta, jota on alettu käyttää muihin tarkoituksiin turpeen noston jäljiltä. Muutamissa osissa aluetta on vielä turvetuotantoa, mutta muuten aluetta on metsitetty ja osalla saroista on viljelyksiä. Varsinkin keväisin alueella näkee paljon haukkoja, muuttavia sorsalintuja, hanhia sekä pikkulintuja siementen perässä. Monin paikoin vesi nousee ojista saroille ja tällaisina keväinä muuttavia lintuja voi olla isojakin määriä. Linnuston tarkkailu onnistuu parhaiten karttaan merkityltä tienpätkältä. Alueella kiertää myös monia pikku teitä, joilta alueen saa nopeasti kierrettyä.
Tossavanlahti
Keväisin Tossavanlahti kerää muuttavia vesilintuja, koska lahteen laskevat Sulkavanjoki ja Kangasjoki sulattavat jäät muita paikkoja aiemmin. paras tarkkailu paikka on sillan kohdalla oleva laivalaituri, josta jokien suut näkyvät hyvin. Paikalla on myös tulisija.
Savolan peltoaukea
Savolan peltoaukealle kokoontuu muuttoaikoina paljon pikkulintuja. Paras tarkkailu paikka on tie, jossa siirtymällä saa hallintaan koko peltoaukean.
Matokoski
Matokoski kerää talviaikaan koskikaroja. Se on harvoja läpi talven sulia paikkoja Keiteleellä.
Lossisaari
Lossisaari tarjoaa keväisin sulapaikkoja muuttaville vesilinnuille.
