Menu

Lapinjärvien alue

Lapinjärvien alue on IBA / Natura-aluetta, johon kuuluu lintujärviä ja ympäristön peltoaukeita. IBA on lyhenne englannin kielisistä sanoista ja tarkoittaa kansainvälisesti tärkeää lintualuetta.

Kinnulanlahden tornissa aloittelemassa "Tornien taistoa" 7.5.2011; Kuva: Ilkka Markkanen

Alueen parhaat havainnot: mustahaikara, kapustahaikara, kiljukotka, kuningasmerikotka, neitokurki, amerikanhaapana, kuningaskalastaja, ja mustapyrstökuirin pesintä.

Muuton aikana tornilta nähtävään lajistoon kuuluvat mm. metsähanhi, kurki, kahlaajat, sorsat ja petolinnut. Pesivinä tavataan mm. kaulushaikara, luhtahuitti, ruisrääkkä ja ruskosuohaukka. Myös harmaasorsa on pesinyt alueella pari kertaa. Alueella voi seurata keväisin ja syksyisin vilkasta petolintumuuttoa, jopa maa- ja merikotkia on havaittu säännöllisesti. Syksyisin alueelle kertyy suuria parvia kottaraisia, pääskyjä ja kurkia.  

Kinnulanlahden torni sijaitsee Pienen Lapinjärven puolella. 50 m kantatien 77 (Siilinjärvi–Viitasaari) koillispuolella hieman Pulkonkosken risteyksen itäpuolella. Parkkipaikka on Lintutorni-viitan kohdalla. Tornin alapuolella Pienen Lapinjärven rannalla on tarkkailupiilo, jonne johtaa viitoitettu polku tornilta. Loppumatka aivan rantaviivassa sijaitsevalle piilolle kuljetaan lauta-aidan suojassa.

Mustatiira, Pieni Lapinjärvi 2.6.2014; Kuva: Ilkka Markkanen

Torni on hieman liian kaukana järvestä, mutta sieltä saa hyvän yleiskuvan alueesta. Tornin alapuolella rannassa sijaitseva tarkkailupiilo, joka tunnetaan nimellä "Muaningan kiasma". Piilo on hyvin katettu 8 x 1,5 m katseluaukoin varustettu suojainen tila. Tornin lähellä on huoltoasema palveluineen. 

Lapinjärviä ympäröivät pellot tulvalammikkoineen keräävät keväisin huikean määrän hanhia, sorsalintuja ja kahlaajia. Peltoja ja järveä voi katsella järvet kiertävältä Alapitkäntieltä ja pikkutieltä, jonka varrelta löytyy keväällä 2001 rakennettu n. 2 m korkea Lapinrannan lava. Lavan alapuolella on useina keväinä ollut hyviä tulvapeltoja, missä metsähanhet, sorsalinnut ja kahlaajat kerääntyvät. Myös pikkulinnut suosivat tulvan reunoja. Parhaat havainnot ovat amerikanhaapana, lyhytnokkahanhi ja sepelrastas.

Lapinranta 24.4.2011; Kuva: Kimmo Laitinen

Perinteisiä tarkkailupaikkoja tien varrella ovat myös Pappalan kuivurin seutu, joka kerää pikkulintuja ja Vesajoki, jonka rannoilla löytyy myös keväisiä tulvia vesilintuineen ja kahlaajineen.   

Lapinjärvet 11.10.2013; Kuva: Tero Pelkonen

Vesajoki 26.9.2014; Kuva: Tero Pelkonen

Näkymä Lapinrannan lavalta -  Pappalan kuivurille 29.9.2012; Kuva: Aarne Hagman

HUOMIOI autolla retkeillessäsi muun liikenteen sujuminen ja traktoreiden esteetön kulku pelloille!

Keskimmäinen

Maaningan ja Siilinjärven rajalla sijaitsee rehevä Keskimmäisen järvi. Järveä voi katsella ympäröivien peltojen takaa tieltä käsin.

Parhaimmillaan järvi on jäiden sulaessa purojen suilta, jolloin sinne kerääntyy suuri joukko vesilintuja. Järvellä levähtää myös hanhia, kurkia ja kahlaajia.Yölaulajista alueella tavataan mm. kaulushaikaraa, luhtahuittia ja ruisrääkkää sekä petolinnuista ruskosuohaukkoja. 

Keskimmäinen on myös kylän nimi, jonka peltoja voi tarkastella vaikkapa Peräsuontien varrelta. Peltojen yli kulkee petolinnuista erityisesti piekanoiden muuttolinja ja pikkulinnuista peipot ja järripeipot, jotka keväin syksyin kuhisevat peltojen liepeillä.

Hämeenlahti

Hämeenlahti on Onkiveden rehevöitynyt eteläpää, jonne lähtee tie Kinnulanlahden koulun kohdalta. Lahden lintuja voi havainnoida sitä ympäröiviltä pelloilta.

Hämeenlahdella voi nähdä vesilintuja, kerran on tavattu virtavästäräkki ja rytikerttunen.

Mustavirta ja Ruokovirta

Mustavirran ja Ruokovirran maaliskuussa aukeavat sulat tekevät niistä hyviä varhaiskevään retkikohteita.

Mustavirta sijaitsee Kinnulanlahdesta viisi kilometriä Pulkonkoskentietä (5571) länteen. Virran lintuja voi havainnoida virran ylittävän komean sillan juurelta Hussolansaaressa, muinaisen Tavinsalmen emopitäjän kuninkaankartanon mailla. Rantaan menevän tien varren pelloilla (kuva) lepäilee keväisin hanhia ja kahlaajia, peltojen takana on ruokaisa ruovikko sorsille ja syyspuolen harmaahaikaroille. Sillan pohjoispuolella on laidunmetsä, jossa on lahopuista koivikkoa tikkalinnuille.

Virrat ovat parhaimmillaan maaliskuun lopulta huhtikuulle, jolloin sulassa tavataan mm. uiveloita, tukkasotkia ja monia muita vesilintuja. Mustavirran ruoikoissa elelee lintuja myös kesäisin, mm. kaulushaikara puhaltelee siellä ja satakieli laulelee rantaviidassa. Parhaat havainnot ovat jalohaikara, kuningaskalastaja ja pikku-uikku.

Mustavirralle Kinnulanlahdesta menevän tien varrella avautuvat Tavinniemen pellot, joilla lepäilee paljon lintuja muuttoaikaan huhtikuussa ja syyskuussa. 

Tavinniemi 27.9.2014; Kuva: Tero Pelkonen

Hussolansaari rajoittuu itäpuolella siihen varsinaiseen Tavinsalmeen. Tavinsalmi ja siitä kaakkoon lähtevä Ylä-Ruokovesi (kuva), osa Iisalmen reittivesistöä, on myös virtainen ja aukeaa varhain keväällä kooten näin muuttavia vesi- ja lokkilintuja. Järveä voi katsella Tavinsalmentieltä (lähtee kaakkoon Pulkonkoskentieltä heti Mustavirran jälkeen).  

Tie päättyy Pienen ja Suuren Ruokoveden väliselle Ruokovirralle, paikalle, joka on osa vesistöreitin kanavahistoriaa Suomen sodan muistomerkkeineen. Järviä voi havainnoida kanavien väliseltä saarelta niin etelään kuin pohjoiseenkin. Vanhan kanavan yli vie kävelysilta.

Virran eteläpäässä tavataan keväisin komeita kuikkaparvia, tukkakoskeloita ja härkälintuja. Pohjoispäässä voi tavata myös syksyn ja alkutalven myöhästelijöitä kuten pilkkasiipiä ja mustalintuja.

Ruokovirran kanava 8.5.2013; Kuva: Aarne Hagman

Tilaa tämä RSS-syöte